pulina
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- hieman halveksivaan sävyyn, keskustelusta syntyvä ääni
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈpulinɑ/
- tavutus: pu‧li‧na
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pulina | pulinat |
genetiivi | pulinan | pulinoiden pulinoitten (pulinain) |
partitiivi | pulinaa | pulinoita |
akkusatiivi | pulina; pulinan |
pulinat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pulinassa | pulinoissa |
elatiivi | pulinasta | pulinoista |
illatiivi | pulinaan | pulinoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pulinalla | pulinoilla |
ablatiivi | pulinalta | pulinoilta |
allatiivi | pulinalle | pulinoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pulinana | pulinoina |
translatiivi | pulinaksi | pulinoiksi |
abessiivi | pulinatta | pulinoitta |
instruktiivi | – | pulinoin |
komitatiivi | – | pulinoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pulina- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Idiomit
[muokkaa]- pulinat pois!
- kehotus olla hiljaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- pulina Kielitoimiston sanakirjassa
Substantiivi
[muokkaa]pulina
- (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta puli
Substantiivi
[muokkaa]pulina
- (taivutusmuoto) monikon essiivimuoto sanasta pula
Adjektiivi
[muokkaa]pulina
- (taivutusmuoto) yksikön essiivimuoto sanasta puli
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12