merenkulku

Katso artikkeli Merenkulku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

merenkulku (1-D)

1. vesillä, merellä ja sisävesillä, tapahtuvaa välineellistä liikkumista. Puhekielessä merenkululla usein tarkoitetaan kauppamerenkulkua

• IPA: /ˈmerenˌkulku/
• tavutus: me‧ren‧kul‧ku

• yhdyssana osista meri (genetiivi) ja kulku

• alus, navigointi, merimerkki, purjehdus, vahti
• merenkulullinen
• vesiliikenne

merenkulkuala, merenkulkulippu, merenkulkumaksu, merenkulkuneuvos, merenkulkutaito

• merenkulku Kielitoimiston sanakirjassa
• merenkulku Tieteen termipankissa