kiskonta
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkiskont̪ɑ/
- tavutus: kis‧kon‧ta
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kiskonta | kiskonnat |
| genetiivi | kiskonnan | kiskontojen (kiskontain) |
| partitiivi | kiskontaa | kiskontoja |
| akkusatiivi | kiskonta; kiskonnan |
kiskonnat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kiskonnassa | kiskonnoissa |
| elatiivi | kiskonnasta | kiskonnoista |
| illatiivi | kiskontaan | kiskontoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kiskonnalla | kiskonnoilla |
| ablatiivi | kiskonnalta | kiskonnoilta |
| allatiivi | kiskonnalle | kiskonnoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kiskontana | kiskontoina |
| translatiivi | kiskonnaksi | kiskonnoiksi |
| abessiivi | kiskonnatta | kiskonnoitta |
| instruktiivi | – | kiskonnoin |
| komitatiivi | – | kiskontoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kiskonna- | |
| vahva vartalo | kiskonta- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. kiskominen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kiskonta Kielitoimiston sanakirjassa