killutin
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (puhekieltä) jokin roikkuva esine, riipus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkilːut̪in/
- tavutus: kil‧lu‧tin
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | killutin | killuttimet |
| genetiivi | killuttimen | killuttimien killutinten |
| partitiivi | killutinta | killuttimia |
| akkusatiivi | killutin; killuttimen |
killuttimet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | killuttimessa | killuttimissa |
| elatiivi | killuttimesta | killuttimista |
| illatiivi | killuttimeen | killuttimiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | killuttimella | killuttimilla |
| ablatiivi | killuttimelta | killuttimilta |
| allatiivi | killuttimelle | killuttimille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | killuttimena (killutinna) |
killuttimina |
| translatiivi | killuttimeksi | killuttimiksi |
| abessiivi | killuttimetta | killuttimitta |
| instruktiivi | – | killuttimin |
| komitatiivi | – | killuttimine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | killuttime- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
killutin- | |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- killutin Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C