genus
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]genus
- (kielitiede) suku
- (topologia) pinnan kahvojen lukumäärä
Etymologia
[muokkaa]latinan sanasta genus ’syntyperä; suku’
Aiheesta muualla
[muokkaa]- genus Tieteen termipankissa
Englanti
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]genus (monikko genera)
- (biologia) suku
Etymologia
[muokkaa]latinan sanasta genus ’syntyperä; suku’
Latina
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| nominatiivi | genus | genera |
| akkusatiivi | genus | genera |
| genetiivi | generis | generum |
| datiivi | generī | generibus |
| ablatiivi | genere | generibus |
genus n. (3)
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: generālis
Substantiivi
[muokkaa]genūs
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta genū
Ruotsi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]genus n. (5) (yks. määr. genuset [luo], mon. epämäär. genus, mon. määr. genusen [luo])
Etymologia
[muokkaa]latinan sanasta genus ’syntyperä; suku’
Aiheesta muualla
[muokkaa]- genus Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen kielitieteen sanasto
- Suomen kielen lainat latinasta
- Englannin sanat
- Englannin kielen substantiivit
- Englannin kielen biologian sanasto
- Englannin kielen lainat latinasta
- Latinan sanat
- Latinan kielen substantiivit
- Latinan substantiivien taivutusmuodot
- Ruotsin sanat
- Ruotsin kielen substantiivit
- Ruotsin kielen kielitieteen sanasto
- Ruotsin kielen taksonomia
- Ruotsin kielen lainat latinasta